Kesällä suru voi nousta pintaan erityisellä voimalla

Perinteisesti loma-aikaan kohdistuu paljon odotuksia. Tilan ja ajan lisääntymisen toivotaan tarjoavan ainutkertaisia mahdollisuuksia levolle ja palautumiselle, uusille kokemuksille ja elämän kevyille ja kupliville puolille. Surevalle kesä voi kuitenkin olla tavallista raskaampaa aikaa. Kun arkeen rakennetta, tekemistä ja kaivattuja taukoja surun ääreltä tuonut työ taukoaa, myös surulle jää enemmän tilaa.

Usein suru haluaa käyttää tämän tilaisuuden hyväkseen ja pyrkiä pintaan tavallistakin voimakkaammin.

Suru tuntuu hetkissä, joissa vuodenaikojen vaihtelu muistuttaa vääjäämättömästi ajankulusta. Kun uusien muistojen syntyessä oman rakkaan puuttuminen tuntuu erityisen käsittämättömältä ja pahalta. Kun kaiken kauniin keskellä tämä hetki ei olekaan enää yhdessä koettavissa ja jaettavissa. Hetkissä, kun menneiden kesien muistot tuntuvat samaan aikaan rakkailta ja tuskaisilta. Kun muistelemisen kipu yhdistyy pelkoon unohtamisesta. Kun uusien muistojen äärellä oleminen tuntuu yksinäiseltä ja merkityksettömältä. Hetkissä, kun kaikki ympärillä oleva ja tapahtuva saa sävynsä ikävästä. Toiveesta, että kaikki voisi olla toisin.

Vaikka sureminen voi usein tuntua raskaalta, pelottavalta, inhottavalta, uuvuttavalta ja monimutkaiselta, surun tarkoitus ei ole koskaan satuttaa surevaa. Suru on aina surevan puolella.

Toivon sinulle rohkeutta kohdata suruasi sillä tavoin, kuin se tänä kesänä haluaa tulla koetuksi.